Arkeen sujuvuutta tukemalla toiminnanohjausta ennakoinnilla!

Monet meitä kasvattajia ihmetyttävät ja välillä ärsyttävätkin lasten ja nuorten käyttäytymistavat saattavat johtua toiminnanohjauksen pulmista. Nepsy-lapsilla ja -nuorilla toiminnanohjauksen pulmia on lähes aina ja siksi tulevan lukuvuoden aikana paneudumme asiaan enemmän.

Tämä blogi on kolmas toiminnanohjausta käsittelevästä blogien sarjasta. Tämän blogin avulla opit tukemaan toiminnanohjauksen kehittymistä ennakoimalla tilanteita.  Ensimmäinen blogi käsitteli toiminnanohjauksen pulmien tunnistamista sekä toiminnanohjauksen osa-alueita. Toisessa blogissa perehdyttiin nepsy-lapsen ja -nuoren toiminnanohjauksen kehitystä auttavan aikuisen toimintaan. Blogissa pohdittiin, miten aikuinen voi tukea toiminnanohjauksen kehittymistä. Löydät blogit täältä: Blogi – Oppimispoluilla. Keväämmällä ilmestyvän neljännen blogin aiheena on toiminnanohjauksen tukeminen arkea strukturoimalla eli toimintaa vaiheistamalla.

Toiminnanohjauksen osa-alueita, niissä esiintyviä pulmia ja toiminnanohjauksen tukemista lapsilla ja nuorilla käsittelen laajemmin kaikille kasvattajille suunnatulla toiminnanohjauksen tukemiseen liittyvässä verkkokoulutuksessa, jossa vielä kattavammin aiheesta. Blogin lopusta löydät linkin verkkokoulutukseen!

(Koska käsittelen blogissani lapsilla ja nuorilla ilmeneviä ilmiöitä, käytän jatkossa ilmausta ”oppija” kuvaamaan näitä aktiivisia ikäryhmiä.)

Mitä ennakointi on ja miten ennakoidaan?

Ennakointi on yksinkertaisuudessaan sitä, että käydään läpi tulevaa toimintaa yhdessä oppijan kanssa.

Mitä voimme ennakoida? Mitä meidän kannattaa ennakoida nepsy-oppijoiden kanssa? Mieti hetki arjen tilanteita. Missä tilanteissa teillä kotona, päiväkodissa tai koulussa tulee oppijalla harmistumista tai jumiutumista? Usein nämä tilanteet ovat ns. ”siirtymätilanteita”, joissa vaihdetaan tehtävästä, toiminnasta tai paikasta toiseen. Näitä siirtymiä voivat olla kotona esimerkiksi ulkoa sisälle siirtyminen tai leikin lopettaminen ja ruokailuun tulo. Ennakointi kannattaa näissä siirtymissä.

Siirtymiä on syytä ennakoida!

Voit ennakoida siirtymiä esimerkiksi aikatauluttamalla oppijan toimintaa. Voit antaa aikaa jatkaa tiettyä toimintaa sopivan määrän esim. jollain ajastimella. Ajastimina voi toimia esim. munakello, time timer, ajankulua osoittava sovellus puhelimessa tai muu vastaava. Voit ennakoida tulevaa siirtymää sanomalla oppijalle hänen katsoessaan mieliohjelmaansa, että kun tämä munakello soi, niin siirrytään ruokailuun. Isompien lasten kanssa voit ennakoida siirtymiä kellonajoilla. Voit esimerkiksi sanoa, että meillä on aikaa vielä 10 minuuttia ja sitten lähdetään jatkamaan muuta toimintaa. Sitten voit sanoa seuraavan kerran 5 minuutin kohdalla, että nyt meillä on enää 5 minuuttia aikaa, eli kohta lopettelemme tämän toiminnan ja siirrymme tekemään muuta.

Varsinkin siirtymien ennakointia on tärkeää tehdä myös varhaiskasvatuksessa ja koulussa. Jos sinulla ei ole pienten lasten kanssa mitään konkreettista mukana millä voisit ennakoida ajan kulumista, voit aina ennakoida sormillasi. Esimerkiksi ulkoilun aikana voit näyttää 5 sormea lapsiryhmälle ja sanoa, että vielä on 5 sormea aikaa ulkoilla. Sitten voit näyttää 4 sormea ja muistuttaa, että on 4 sormea aikaa ulkoiluun. Tämän jälkeen 3 sormea ja niin edelleen, kunnes on sisään lähdön aika ja sanot että nyt on nolla sormea jäljellä ja aika siirtyä sisälle.

Ennakoi siirtymiä munakellolla, time timerilla, tiimalasilla tai vaikka sormillasi!

Ennakoida kannattaa myös muuta tulevaa toimintaa. Voit esim. käydä tulevan kauppareissun oppijan kanssa läpi. Kuvatuella kannattaa tehostaa oppimista ja muistia. Voit tehdä kuvilla näkyväksi eri vaiheet, mitä tuleva toiminta sisältää.

Ennakoi tulevaa toimintaa esim. hyödyntämällä kuvia!

Voimme ennakoida päivän kulkua tai viikon tapahtumia yhtä hyvin kuin lääkärissä käyntiä. Ennakointi tuo turvallisuuden tunnetta ja helpottaa ahdistusta tulevasta toiminnasta. Tulevan toiminnan ei tarvitse olla jännittävää ja arjesta poikkeavaa, jotta sitä kannattaisi ennakoida. Ihan tavallinenkin arki helpottuu, kun käymme sen oppijan kanssa etukäteen läpi. Hyödynnä varsinkin pienten lasten kanssa kuvia. Pelkän puheen varaan ei kannata nuortenkaan kohdalla ennakointia jättää. Kuten eräs vanha oppilaani aikoinaan minulta kysyi englannin kappaleen suomentamisesta, että suomennetaanko kappale vihkoon vai ilmaan, on tässäkin hyvä edes kirjoittaa päivän / tapahtuman kulku jonnekin näkyville, jotta se jää mieleen ja nuoren on siihen mahdollista palata myös puolen tunnin päästäkin. Nuorten kanssa ennakoinnissa kannattaa hyödyntää omista kännyköistä löytyviä muistutuksia ja kalenterisovelluksia, ja ottaa ne aktiivisesti käyttöön. Kun nuori oppii laittamaan itselleen tärkeät asiat kalenteriin muistutuksineen, hän pystyy helpommin muistamaan tärkeät tapahtumat, kokeet, omat menot ja muut. Se on myös edellytys nuorena aikuisena ja yksin asuvana henkilönä pärjäämiseen yhteiskunnassa, jotta asiat tulevat hoidettua.

Ennakointia voit tehdä myös ”Ensin” – ja ”Sitten” -jaottelulla!

Ennakoinnissa voit myös hyödyntää ”Ensin”- ja ”Sitten” -jaottelua. Voit kirjoittaa vaikka paperille ”Ensin” ja toiselle paperille ”Sitten”. Pienten lasten kanssa voit hyödyntää paperilappuja, joissa on kirjoitettuna ”1” ja ”2”, jos ”ensin” ja ”sitten” ovat hankalat. Laita aina nämäkin laput näkyvälle paikalle, jotta nepsy-oppija voi näihin palata halutessaan. Näillä toiminnan kulkua osoittavilla lapuilla voit ennakoida ihan tavallisten kaupassa käyntien lisäksi myös ikävämpiä tapahtumia. ”Ensin”-lapun kohdalle kiinnitetään ns. velvollisuus tai muu hoidettava asia ja ”Sitten”-lappu kuvaa palkkiota, joka seuraa siitä, kun ”Ensin” suoritetusta toiminnasta on selvitty kunnialla. Näin oppija tietää, että kun asiat hoidetaan, saa hän palkkion sen jälkeen. Palkkio on hyvä miettiä oppijan näkökulmasta. Jollekin palkkio voi olla kuva hymynaamasta, joka kuvaa äidin tai isän tyytyväisyyttä, kun asia on saatu hoidettua. Toisella palkkio voi olla Aku Ankan lukua kotona tai jäätelöreissu. Voitte yhdessä oppijan kanssa miettiä tilanteeseenne sopivan palkkion. Isompien lasten kanssa voit ottaa käyttöön kolmen kuvan sarjan, jossa on ”Ensin” ja ”Sitten” sekä ”Lopuksi” tai ”1”, ”2” ja ”3”. Näin saat jaettua toiminnan kolmeen vaiheeseen, joista viimeinen kuva on taas palkkiokuva.  

Viimeinen kuva on aina nepsy-oppijalle mieleinen palkkiokuva!

Muista aina nepsy-lasten ja nuorten kanssa positiivisuus. Kun olet itse iloinen ja innokas esimerkiksi siirtymään ulkoa sisälle ruokailuun, saat helpommin myös oppijat mukaan toimintaan. Vaikka blogissa painotetaan nepsy-oppijoita, hyödyttää ennakointi kaikkia lapsia ja nuoria. Tärkeä on myös muistaa, ettei toiminnanohjauksen pulmista kärsivä juutu tahallaan eri toimintoihin, vaan ne ovat hänelle haastavia ja siksikin ennakointi on niin tärkeää.

Muista aina positiivisuus! 😊

Jos kiinnostuit aiheesta enemmän ja haluat lisätietoa, klikkaa itsesi toiminnanohjausta ja sen tukitoimia käsittelevään verkkokoulutukseen! Kerron tässä koulutuksessa tarkemmin toiminnanohjauksen pulmien ilmenemisestä sekä monipuolisemmin tukitoimista sekä materiaali- ja sovellusvinkeistä, joilla tuetaan toiminnanohjausta. Kurkkaa näistä lisätietoa täältä: Kasvattajan opas toiminnanohjauksen tukemiseen! – Oppimispoluilla.

Kirjoittaja on kasvatustieteiden maisteri, erityisopettaja ja oppilaanohjaaja, joka työskentelee tutkintokoulutukseen valmentavassa (TUVA-) koulutuksessa opettajana mm. nepsy-oppijoiden kanssa. Mari opiskelee jatkuvasti lisää nepsy-aiheista erilaisten koulutusten ja kirjallisuuden avulla. Mari on opiskellut mm. ratkaisukeskeiseksi neuropsykiatriseksi valmentajaksi. Hän on käynyt lisäksi ADHD-liiton Strategia-menetelmäohjaajakoulutuksen sekä Valteri-koulun autismikirjon asiantuntijakoulutuksen. Mari täydennyskouluttaa ammattilaisia nepsy-aiheista. Hän kouluttaa mm. Mininepsy-koulutuksissa sekä toimii toisena kouluttajana neuropsykiatrinen valmentajakoulutuksessa.

Nepsy-asiat ovatkin Marin sydämen asia.