Arkeen sujuvuutta tukemalla toiminnanohjauksen kehittymistä!
Monet meitä kasvattajia ihmetyttävät ja välillä ärsyttävätkin lasten ja nuorten käyttäytymistavat saattavat johtua toiminnanohjauksen pulmista. Nepsy-lapsilla ja -nuorilla toiminnanohjauksen pulmia on lähes aina ja siksi tulevan lukuvuoden aikana paneudumme asiaan enemmän.
Tämä blogi on toinen toiminnanohjausta käsittelevästä blogien sarjasta. Tämän blogin avulla opit perusasioita toiminnanohjauksen tukemisesta. Ensimmäinen blogi käsitteli toiminnanohjauksen pulmien tunnistamista sekä toiminnanohjauksen osa-alueita. Löydät blogin täältä Arkeen sujuvuutta tunnistamalla toiminnanohjauksen pulmat! – Oppimispoluilla. Kolmannen blogin aiheena on toiminnanohjauksen tukeminen arkea strukturoimalla ja neljännen blogin aiheena ennakointi tukemassa toiminnanohjausta.
Toiminnanohjauksen osa-alueita, niissä esiintyviä pulmia ja toiminnanohjauksen tukemista lapsilla ja nuorilla käsittelen laajemmin kaikille kasvattajille suunnatulla toiminnanohjauksen tukemiseen liittyvällä verkkokurssilla, jossa vielä kattavammin aiheesta. Blogin lopusta löydät linkin verkkokurssille!
(Koska käsittelen blogissani lapsilla ja nuorilla ilmeneviä ilmiöitä, käytän jatkossa ilmausta ”oppija” kuvaamaan näitä aktiivisia ikäryhmiä.)
Motivoitumattomuudelta näyttävä käytös ei usein ole motivoitumattomuutta!
Toiminnanohjauksen pulmat eivät ole laiskuutta tai motivoitumattomuutta!
Ihan ensimmäisenä haluan muistuttaa toiminnanohjauksen pulmista puhuttaessa, että kyse ei ole laiskuudesta tai motivoitumattomuudesta. Usein lapset ja nuoret, joilla on toiminnanohjauksen pulmia, omaavat huonon itsetunnon ja kantavat syyllisyyttä, kun eivät selviydy ikätasoisesti arjen askareista. Onkin tärkeä ymmärtää, että lähes aina oppija haluaisi toimia oikein ja suorittaa annetut tehtävät huolellisesti, mutta heikon toiminnanohjauksen takia, se on usein liian haastavaa. Tähän he tarvitsevat meitä aikuisia avuksi!
Mitkä asiat mahdollistavat oppijan oman toiminnanohjauksen?
Nepsy-ihmisten kanssa paljon työskennellyt psykiatri Ilpo Kinnunen kertoi nepsy-valmentajakoulutuksessamme ollessaan vierailevana luennoitsijana, että ylipäätään olennaiseen keskittyminen vaatii seuraavien kolmen perusasian toteutumisen. Nämä kolme asiaa rakentavat pohjan kaikelle toiminnalle. Ensimmäisenä on lepo. Oppijan täytyy nukkua riittävästi. Kun mietimme tätä ikäryhmää, lapsia ja nuoria, unen tarve on noin 8-10 tuntia yössä. Toisena asiana Ilpo mainitsi riittävän liikunnan. Toiminnanohjauksen mahdollistamiseksi oppijan täytyy liikkua riittävästi. Lapsen ja nuoren pitäisi saada viikossa joko hengästyttävää liikuntaa väh. 1h 15min. tai reipasta liikuntaa 2h 30min. Lisäksi pitäisi liikkua kevyesti mahdollisimman usein ja pitää liikunnallisia taukoja aina kun mahdollista. (UKK:n suositus: ukk-instituutti.fi) Kolmas tekijä toiminnanohjauksen toiminnan mahdollistavasta pohjasta on ravinto. Heikolla toiminnanohjauksella varustetun oppijan tulisi syödä 3-4 tunnin välein ja riittävän monipuolisesti.
Onko pohja kunnossa? Tuleeko riittävästi lepoa, liikuntaa ja ravintoa?
Nyt onkin hyvä kysyä itseltä, että toteutuuko kaikki nämä osa-alueet oppijasi kohdalla? Nukkuuko hän riittävästi? Saako hän riittävästi liikuntaa, jotta pystyy keskittymään olennaiseen? Syökö hän riittävän usein ja monipuolisesti? Jos vastaat yhteenkin näistä kieltävästi, osaat lähteä oppijasi kanssa työskentelemään kyseisen osa-alueen kanssa, jotta hänen on mahdollista kehittyä myös toiminnanohjauksen taidoissa.
Rajoitettu aika älylaitteilla on tärkeää nepsy-oppijoilla!
Ilpon listaan on tärkeä vielä lisätä ulkoilua jokaiseen päivään sekä rajoitettu aika älylaitteilla. Nyt on jo riittävästi tutkimustietoa ja käytännön havaintoja siitä, että älylaitteiden liiallinen käyttö haastaa keskittymistä arkisiin asioihin. Muun muassa Mona Moisala, aivoja tutkiva psykologian tohtori on kirjoittanut aiheesta hyvän kirjan. Kurkkaa kirjasta lisätietoa täältä: Lapset, nuoret ja älylaitteet – Taiten tasapainoon (duodecim.fi)
Miten tuemme toiminnanohjausta?
On mahdotonta sanoa, millaista tukea tietyn ikäinen oppija tarvitsee, koska tarve on usein hyvin henkilökohtaista. Tuen tarpeeseen vaikuttaa melko vähän nepsy-henkilön ikä. Tämän takia onkin tärkeämpi tutkia juuri Sinua lähellä olevan oppijan tarvetta. Mikä ei vielä suju? Millaisessa toiminnassa ilmenee hitautta ja ehkä juuttumista? Millaisen tehtävän kanssa hän tarvitsee apua ja ohjausta? Jne.
Kun huomaamme tuen tarvetta, kannattaa lähteä avoimesti, ilman syyttelyä, keskustelemaan oppijan kanssa asiasta. Hyvä on kysyä paljon kysymyksiä. Mitä tässä tehtävässä pitää tehdä? Mikähän tässä on vaikeaa? Mitä vaiheita tähän tehtävään sisältyy? Missä järjestyksessä tämä tehtävä kannattaisi tehdä? Jne. Käytä mahdollisimman paljon avoimia kysymyksiä. Avoimiin kysymyksiin ei voi vastata vain ”kyllä” tai ”ei”. Muista myös konkreettisuus kysymyksissäsi, etteivät ne ole liian abstrakteja ja vaikeita.
Selkeys tärkeää!
Ole selkeä ohjeistuksessasi ja luo näin selkeyttä!
Aina kun ohjeistat oppijaa, huomioi oma viestisi. Mieti tarkasti, mitä haluat oppijan tekevän ja sano se ääneen. Kohteliaat konditionaalimuodot voisitko sulkea ikkunan -tyylisesti, voivat vain hämmentää useimpia nepsy-ihmisiä. Tämän takia onkin tärkeää, että itse mietit tarkasti ensin loogiset ohjeet, ennen kuin aloitat ohjeistuksen. Muista myös, että esim. ADHD-lasten ja -nuorten kanssa, annat vain yhden ohjeen kerrallaan, jos sinun ei ole mahdollista käyttää visuaalista tukea esim. kuvia sanojesi tukena. Kun olet antanut selkeän (käskyn muodossa) olevan ohjeen, odota, että oppija toteuttaa sen. Vasta tämän jälkeen annat seuraavan ohjeen, jonka toteutusta taas odotat jne.
Tavaroilla selkeät paikat!
Pyri järjestämään oppijan ympäristö niin, että se tukee toiminnanohjausta. Huolehdi, että tavaroilla on selkeät paikat ja nimeä ne mahdollisuuksien mukaan. Esim. kirjahyllyssä voi olla hyllyyn teipattuna nimetyt paikat papereille, kynille, saksille jne. Lisäksi on tärkeä muistuttaa oppijaa siitä, mistä tavarat löytyvät ja mihin ne AINA palautetaan. Näin tuet oppijan toiminnanohjauksen automatisoitumista.
Satsaa hyväksyvään ja kannustavaan ilmapiiriin!
Ole positiivinen ja kannustava!
Muista aina positiivisuus ja ohjaaminen kannustaen! Säilytä toivo harjoittelussa. Huomioi onnistumiset ja hyvät yritykset! Muistetaan vanha sananparsi, ”mihin kiinnität huomiota, se kasvaa ja lisääntyy”. Kiinnitetään siis huomio positiiviseen myös toiminnanohjauksen taitoja harjoitellessa. Näin harjoittelusta tulee myös oppijalle mieleistä, teidän yhteistä tekemistänne.
Jos oppija kaipaa lisämotivaatiota, voitte miettiä jonkin toimivan palkkion, jonka motivoimana arkea sujuvoittavaa toiminnanohjausta harjoittelette. Voitte varsinkin pienten lasten kohdalla sopia, että teette päivittäin jotain mukavaa yhdessä ja näin positiivinen suhde välillänne vahvistuu, vaikka arki ei aina sujuisikaan. Tsemppiä! 😊
Lopuksi…
Tässä blogissa toiminnanohjauksen tukitoimina korostuivat aikuisen asenteen ja selkeyden lisäksi myös perusasioiden, eli pohjan (riittävä lepo, liikunta ja ravinto) pitäminen kunnossa. Ympäristön selkeys, kun tavaroilla on selkeät paikat, tukee toiminnanohjauksen pulmia omaavaa oppijaa. Muista lisäksi ohjata positiivisen kautta ja huomioida myös hyvät yritykset.
Kun olet kiinnostunut kuulemaan toiminnanohjauksen tukemiseen tarkoitetuista menetelmistä, klikkaa itsesi toiminnanohjausta ja sen tukitoimia käsittelevään verkkokurssiin! Lisätietoa löydät täältä: Nepsy-koulutukset | Oppimispoluilla – Oppimispoluilla.
Kirjoittaja on kasvatustieteen maisteri, erityisopettaja ja oppilaanohjaaja, joka työskentelee erityisopetuksen vastuuopettajana mm. nepsy-oppijoiden kanssa. Mari opiskelee jatkuvasti lisää nepsy-aiheista erilaisten koulutusten ja kirjallisuuden avulla. Mari on opiskellut mm. ratkaisukeskeiseksi neuropsykiatriseksi valmentajaksi. Hän on käynyt lisäksi ADHD-liiton Strategia-menetelmäohjaajakoulutuksen sekä Valteri-koulun autismikirjon asiantuntijakoulutuksen. Mari täydennyskouluttaa ammattilaisia nepsy-aiheista. Hän kouluttaa mm. Mininepsy-koulutuksissa sekä toimii toisena kouluttajana neuropsykiatrinen valmentajakoulutuksessa.
Nepsy-asiat ovatkin Marin sydämen asia.