Lapsen ja nuoren erikoinen toiminta voi johtua aistitiedon käsittelyn pulmista!

Lähde: Pixapay.

Erikoisia reaktioita arjessa, ihmisten ja paikkojen välttelyä, vetäytymistä omaan huoneeseen pimeään sekä yllättäviä itkukohtauksia…

Esimerkiksi tällaista voi esiintyä, kun ihmisellä on aistitiedon käsittelyn vaikeuksia. Nämä vaikeudet johtuvat siitä, että aivoihin tulevan aistitiedon käsittely on riittämätöntä tai epätarkkaa. Joskus syynä erikoiseen reaktioon voi myös olla aistitiedon käsittelyn hitaus.

Aistitiedon säätelyn vaikeuksia voi olla kaikkien aistien alueella. Yleensä nämä säätelyn vaikeudet jaetaan kolmeen ryhmään: aistiyliherkkyydet, aistialiherkkyydet ja aistimushakuisuus. Lisäksi autismikirjon henkilöillä on todettu olevan aistipoikkeavuuksia. Nyt perehdytään kuitenkin esimerkein näihin kolmeen pääryhmään. Jos olet kiinnostunut perehtymään enemmän aistipoikkeavuuksiin, kerron niistä lisää autismikirjosta kertovalla verkkokurssilla.

Aistiyliherkkyydestä puhutaan silloin, kun haistetaan, maistetaan, tunnetaan, kuullaan tai nähdään muille tavanomaisia ärsykkeitä voimakkaammin. Esimerkiksi jos hajuaisti on yliherkkä, voi joidenkin ruokien tuoksu aiheuttaa jopa huonoa oloa ja sitä yritetään vältellä niin paljon, että kieltäydytään tulemasta ruokalaan. Juuri remontoidun tilan materiaalit koetaan niin pistävän hajuisina, että päätä alkaa särkeä jne. Makuaistin ollessa yliherkkä, saatetaan syödä vain mietoja makuja. Kuulon puolella oleva yliherkkyys voi ilmetä esimerkiksi niin, että kaverin tavallisesti sanoma asia saatetaan kuulla huutona. Liidun raapaisu oppitunnilla kuulostaa niin hirveältä, että kädet nousevat vaistomaisesti korville. Tuntoaistin kautta aistiyliherkkä voi kokea koulussa hippaleikissä kaverin ”hipaisun” tai luokassa opettajan taputuksen selkään lyönteinä. Myös juuri pestyt kädet voidaan kokea tahmaisina ja likaisina ja niitä yritetään päästä pesemään tämän takia.

Kun yliherkkyyttä on jonkun aistin puolella, sitä kautta tulevat ärsykkeet koetaan poikkeuksellisen voimakkaina ja niitä on vaikea sietää. Yliherkkä ihminen ei myöskään totu aistimukseen ja siksi hän yrittää vältellä sitä.

Aistialiherkkyydestä on kyse silloin, kun ärsykkeeseen reagoidaan liian heikosti tai hitaasti. Jos aliherkkyyttä on kuulon puolella, voi lapsen ja nuoren toiminta vaikuttaa välinpitämättömältä ja motivoitumattomalta, vaikka näistä ei olisikaan kyse. Tavallisesti sanottu asia menee ohi ja siksi ei toimita ohjeiden mukaan. Kaukaa tulevaan huutoon ei kiinnitetä huomiota, koska sitä ei kuulla kunnolla. Myös aliherkkyyttä voi olla kaikkien aistien puolella. Kun kehon tuntoaisti on aliherkkä, saattaa se näkyä esimerkiksi lapsen köllöttelynä märässä ja kylmässä maassa tai sottaisuutena syödessä. Näön puolella aliherkkyys voi ilmetä lapsella esimerkiksi auringon katseluna, jos aikuinen ei kiellä sitä. Voimakkaita valoja ja värejä ei koeta tyypilliseen tapaan. Pienikin lapsi saattaa syödä voimakkaasti maustettuja ruokia, jos makuaisti on aliherkkä.

Aistialiherkkä tarvitsee tavallista voimakkaampia ärsykkeitä reagoidakseen asianmukaisesti ja pysyäkseen vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Aistialiherkkyys vaikuttaa myös vireystilaa heikentävästi, jos henkilö ei saa riittäviä aistimuksia. Aistialiherkkien lisäksi myös aistimushakuinen ihminen tarvitsee voimakkaita aistimuksia pysyäkseen sopivassa vireystilassa.

Lähde: Pixapay.

Aistimushakuisuudessa haetaan voimakkaita ja pitkäkestoisia aistimuksia. Tämä saattaa näkyä lapsilla ja nuorilla mm. jatkuvasti liikkeessä pysymisenä. Keinutaan, pyöritään ja hypätään trampoliinilla ”tuntitolkulla” ilman väsymyksen merkkejä. Mahdollista on myös, että pitkäkestoisen liikunnan jälkeen on niin huono olo, että tulee oksennus. Jos aistimushakuisuus näyttäytyy näin liikehakuisuutena, ei lapsi tai nuori itse havaitse huonovointisuutta ajoissa, koska liike tuntuu niin hyvältä ja sitä on vaikea lopettaa. Näissä tilanteissa tarvitaankin aikuista säätelemään aistimuksen kestoa, jotta tilanne ei mene yli.

Myös aistimushakuisuus voi näkyä kaikilla aistialueilla. Jos aistimuksia haetaan makuaistin kautta, voi ihminen syödä hyvin mausteista ruokaa jo pienenä lapsena. Hajuaistin puolella erilaiset voimakkaat hajut ja niiden nuuhkiminen saattavat tuoda toivottuja aistimuksia. Musiikin kuuntelu erittäin kovalla äänellä ja itse tuotetut kovat äänet voivat olla merkkejä aistimushakuisuudesta kuulon puolella. Kirkkaiden valojen ja kimaltelevien esineiden katselu saattaa taas kertoa näköön liittyvästä aistimushakuisuudesta.

Vaikka aistitiedon säätelyn vaikeudet jaetaan näihin kolmeen erilliseen ryhmään, harvemmin ne ihmisillä näyttäytyvät selkeästi erillään. Jo suussa voi olla yliherkkyyttä ja aliherkkyyttä tai vaikka kaikkia näitä. Kieli voi olla aliherkkä ja vaikeuttaa ruuan ohjaamista suussa oikeisiin paikkoihin. Kitalaki voi olla yliherkkä ja poskissa aistimushakuisuutta, esimerkiksi. Aistimushakuisen henkilön kädet voivat olla yliherkät, mutta selkä aliherkkä jne. On myös hyvä tietää, että kuormittuneena ja väsyneenä aistimukset koetaan vielä voimakkaammin.

Aistipulmien kohdalla on tärkeää yrittää ymmärtää henkilön kokemusmaailmaa. Miksi hän reagoi tietyissä tilanteissa tietyllä tavalla? Koska aistipulmat ovat synnynnäisiä, voi ulkopuolisen olla vaikea käsittää, miksi itselle tavanomaiseen aistimukseen reagoidaan eri tavalla. Vältelläänkö tai janotaanko jotakin aistimusta?

ADHD-henkilöistä 30 %:lla ja autismikirjon henkilöistä jopa 70 %:lla on aistipulmia. Myös muilla ihmisillä voi olla näitä, eli aistipulmat eivät automaattisesti kerro nepsy-piirteistä, vaikka yleisiä nepsy-ihmisillä ovatkin. Haastavat aistimukset kuormittavat aistipulmaista ihmistä ja estävät häntä keskittymästä tilanteen kannalta olennaiseen. Koska vain harvoin aistipulmainen itse pystyy haastavaa aistimaailmaa muuttamaan oppimiselle ja olemiselle soveltuvammaksi, on vastuu siitä meillä aikuisilla.

Kun näet, että joku voi huonosti, kuuntele ja kysy, miten voit auttaa. Miten hän kokee ympärillämme olevat ärsykkeet ja miten voimme tehdä tilasta paikan, jossa hän voi paremmin? Hyvä on myös ymmärtää, että meistä jokainen on ärsyke ja aistimus. Joskus onkin hyvä miettiä, miten voi omaa toimintaa mukauttaa nepsy-ihmiselle sopivammaksi.

Tsemppiä aistikokemusten selvittelyyn ja tarpeen mukaan muutostyöhön!

Se kannattaa!

Jos kiinnostuit kuulemaan aiheesta lisää ja saamaan käytännön vinkkejä aistipulmien huomiointiin arjessa, kurkkaa verkkokurssini aistitiedon säätelyn pulmista!

Miten toimimme, kun näemme, että joku voi huonosti?
Kohennamme kasvuolosuhteita, eikö vain?